Pörrön puruluuseinä

Kaikkea se meidän isäntä keksii :)

Pörröllä kaiken pureskelu vimma kiihkeimmillään, kun hampaat alkaa vaihtua ja kaikki kiinteät kohteet tuntuvat olevan niitä parhaita hampaiden narkustuspaikkoja ja vaikka kuinka tarjoaa luita niin mielummin ollaan taas muussa kiinni (lapsiportti saa parhaiten kyytiä).  Joten jospa ne luut pysyivät paikallaan ...auttaisiko? Ainakin pari kertaa on tässä viihdytty jyrsimässä...

Äitille ja isälle - jos video ei näy niin vaihtakaa nettinkatselu ohjelma Cromeen ...se pallokuvioinen kuvake työpöydällä, ei kettu! ;)

Aaveiden Pohjamaan -Kirjan julkkarit Loftetissa Vaasassa

Aaveiden Pohjanmaa

Kummitustarinoita mailta ja meriltä 

julkaistiin kekrien kekrinä 31.10. 2013.

Olen siis kuvittanut ja taittanut kirjan jonka jännittävät kummitustarinat on kirjoittanut Tiina Hietikko-Hautala. Tämä on myös Tiinan Haamukustannuksen ensimmäinen julkaisu :)

Tämä on ollut taas mahtava saavutus ja pitkä uurastuksemme on taas tuottanut hienon kirjan.

Syksyn ajan on siis pitänyt kiirettä viimeistellä kirja painokoneiden työstettäväksi.

Julkaisimme myös hienon korttisarjan. Seitsemän kuvaa on tästä uunituoreesta kirjasta ja kolme aijemmasta kummitusteoksesta Aaveiden kaupunki - Kummitustarinoita Vaasasta.

Kirjan julkkareita juhlimme tunnelmallisessa ja kummitusteemaan sopivassa Loftetissa Konsulinnan kahvihuoneessa. 

Illan teeman mukaisesti pukeuduin "White Ladyksi"...

...pientä esiintymistä luvassa.

Ja estraadilla! Keskellä ruotsinkielisen Andarnas Österbotten - Spökhistorier från land och hav kääntäjä Heidi Nyblom Kuorikoski lukee tarinaa Kokkolan Harriniemen majakan kummitustarinasta.  Tiina Hietikko-Hautala etualalla.

Henkiä saattoi olla läsnä, kuva tarkentunut ehkä roskaan linsissä ;)

Teos nyt kodin työpöydällä...kyllä nyt voi olla hyvillään ja iloinen valmiista työstä!


Aaveisiin voi tustua:
Haamukustannus.com
Aaveet.com

Satokauden loppua

Pikkuhiljaa alkaa omat sadonkerjuut olla loppussa. Onneksi suppiksia voi kerätä vielä ahkeraan metsästä ja Pörrön koirakakkapussit tuleekin kotiin usein täynnä jotain muuta ruskeaa ;) 

 Lokakuun viimeisenä viikonloppuna kaivon kasvimaalta artisokat esiin ja tehtiin niistä superhyvä keitto. Muutama uusiperunakin löytyi vielä kun möyhensin perunapenkkiä :)

Vielä muutama tomaatti kypsyi lokakuun sisällä, nyt kaikki kuusi valmistunutta terttua on syöty! :D

Pakko fiilistellä vähän kesää ja ihmetellä sitä kaikkia vihreyttä mitä oli kesäkuussa! On luonto vaan ihmeellinen. Vuodenajat – koska jotain kaunista on näin karussakin loka-marraskuisessakin kuolleessa luonnossa. 

Mutta tässä viherpommi!

Kesäkurpitsan alkuja.

 Minun sangen erikoinen tukikeppinaruviritelmä herneenvarsille.

Tontut vahti ettei kasvimaalle eksy muita herkkusuita.

Herneitä tuli kesällä siis jonkin verran. Kasvimaani muuttui ehkä liian varjoisaksi suurimmaksi osaksi kesää, kun vaahterat alkoivat sitä varjostaa. Kovin isoa satoa en siis tehnyt ensimmäisestä omasta kasvimaa kokeilustani. Parhaimman sadon sain perunasta ja artisokista. Herneistä menasi tulla muhkeet puskat, mutta taidettiin siitäkin kerätä pikkiriikkisiä palkoja vai kourallisen verran (sitäkin maukkaampia). Pinaatti satoni jäi vaan ihan muutamaan lehteen kunnes alkoi nahistua kasaan. Minttua ja salaattia sai keräillä kivasti. Ne oli kyllä istutettu suoraa kaupan salaattihyllyn versioista- todella paljon helpompaa kuin yrittää ihan siemenestä kasvattaa jotain. Esimerkiksi kesäkurpitsani ja kurkkuni ei kerinnyt mitenkään kasvamaan kesänaikana niin isoiksi että olisi tehnyt satoa. (Vaahteroiden suoja taisi olla osa syynä siihenkin.) Lehtikaali ja tinjami  eivät kasvaneet ollenkaan....ja hmm olikohan jotain muuta mitä yritin tällä pikkupläntilläni viljellä.  Villiminttua oli myös.

Ensi kesänä aurikoisempi paikka ja toivottavasti ehtii ja jaksaa aloittaa siementen idätyksen jo varhain keväällä sisällä ikkunalla :)

Okei, muutama Pörrökuvakin mukaan:

 Taas näitä sen unikuvia, mutta onhan se niin söpö kun aina jotekin hassusti nukkuu saapas jalassa tai unikaverikainalossa :)

 Kumppari on paras unikumppani.

Nukahdettu kesken leikin?

Syksyn puuhia

Nyt tassuja paleltaa  mökissä, jos ei laita villasukkaa tai töppösiä jalkaan, ainakin minulla. Muista karvaisemmista otuksista meillä en tiedä ;). Suuri, iso, iloinen ja lämmin asia on tämä mörskään valmistuva tulikivitakka...

Melkein valmista! Vielä ei voida lämmittää, kun piippu puuttuu katolta, mutta eiköhän se joku päivä sinne tule.

Hauska uusi vahakangas löytyi Itiksen hansakäytävän nappiliikeestä. Kuviossa seikkailee sorsaa ja peuraa, pupua ja kettua. Sopinut syksyy vaikka vähän ehkä metsästys tunnelmaa henkii myös. 

Ikkuna puitteitteita ja koristelistoja maalaitiin vielä syyskuun lämpöisinä päivinä.

Masa suunnitteli hienot ikkunakoristeet. Muutamassa on jo  komeilemassa.

Uuden talon laittoille laitetaan jytkykerros styroksia.

Haa, näitä kuvia kuvia varmasti odotitte. Pörrö seikkailee 9 viikkonkoisena. 

Itsekkö tässä on lenkille lähdettävä?

Pörrö juoksee täysiä...karkuun!

Korvat vielä lupattaa vielä tässä vaiheessa.

Pörrö unilla

 

Vieläköhän päivitetään enää ollenkaan remonttia? ;)

Pörröllä ja kuulemma muillakin pentuveljillä ja siskoilla on mieltymys nukkua vesikipon lähellä, kastaa tassuja veteen tai sitten niin kuin meillä, että nukutaan milloin häntä tai tassu siellä (ei ihme kun sattuu vahinkoja välillä sisälle.) Pari kertaa pääkin ollu kipossa, sitten herätään hölmistyneen näköisenä ;)

Pörrö tuli taloon!

 Tässä on meidän pesueen uusi jäsen - Pörrö 8 viikkoa.

 Olemus on vielä hieman haikean ikävöivä...kova paikka oli erota 8 sisarparven joukosta. Paljon oli varmasti riittänyt painia ja lämpimiä kylkiä johon turvata.  

 Heti tulo iltana huomattiin että lapsiportti oli asennettu liian ylös, ja tämähän pikkukaveri pääsi mukavasti kulkemaan alitse :) Tarvitaanko tässä jo luuttuakin?

 Pörrö on heti remonttihommissa mukana...kiinnostava ääni porakoneessa.

Tiedän että tuli vähän hövelisti jätettyä kengät pennun ulottuville. Kenkiin oli tainnut silti tarttua Naksulankelllistä hakureisssulta parhaan ystävän Uunon tuoksua ja loppupainit käytiin kenkien kanssa. Enhän sitten raaskinut ottaa niitä söpöläisestä pois. Taitavat silti olla halvempi lelu, kun mikään mustista ja mirristä ostettu! (hitsi mitä hintoja jostain muoviasiosta!)   Suurin osa leikuista onkin ostettu kirparilta parilla eurolla :)